Lapset ovat eläviä liikennemerkkejä, mitä sanot käsistäni.
Jos parkkipaikalla astelikin kaksi norsua kärsäkkäin,
miksi olisin hämmästynyt. Ei vasta syntynytkään
ihmettele että ihmiset ovat jättimäisiä katkarapuja,
tuntevia sarvia, kolaroivia sydänääniä.
maanantaina, lokakuuta 08, 2007
sunnuntaina, lokakuuta 07, 2007
keskiviikkona, lokakuuta 03, 2007
Ikinuora
Lehdet ryhmittyneet keitaiksi,
kastan pensselin pronssiin, väritän ihon patsaaksi.
Joka toinen oksa ei kestä unelmien painoa,
joka toinen ei uskalla luvata
(lue vihreät lehdet).
Mutta se on vain unelma,
että maalialasti nousisin liikenteenjakajalle,
ei sielläkään olisi minähiljaista,
eikä keskiviivamaalari näe missä ikkuna avautuu sormiväreille.
Pieneksi käyneet lelut muuttavat kylpyammeeseen.
Vaahto kätkee vuosien ajan,
kynsien alla kesä kerii mustaa.
maanantaina, lokakuuta 01, 2007
Välitilaa ei ole, paitsi ehkä vierashuone
ja meren pinnalla kelluva öljy.
Huoneen ikkunassa heijastavat kalterit,
pitkällä putkella valotettu kuva ei ole.
Kuohua kuin sänky,
peittoa myöten pultattu lattiaan.
Merta ei tarvitse vääntää rautalangasta.
Keho tietää mitä se on vailla,
kohdut punastuvat tyhjyyttään.
Kellua tekemättä mitään,
kellua huomion kipeys,
kuunnella halkeilevia pintoja,
ihoa tekemisen puutteessa.
Toiset nuoleskelevat ruuveja,
toiset kalkittua seinää.
perjantaina, syyskuuta 28, 2007
keskiviikkona, syyskuuta 26, 2007
tiistaina, syyskuuta 25, 2007
Jeesus-tarina pysy aina pikkuveljenä
Pitkätossu on saanut uudet sukat,
valolla on paha mieli.
Miksi mennä nukkumaan ja herätä hätään,
jos vesi kerran tekee niin hyvää.
Sormivärit ovat kuivuneet purkkeihin,
syksy ei pääse paperille,
syksy ei pääse eteenpäin.
Maalaus on liian ohut, puhki kuluneet siivet.
Äidit säästävät kaiken ja saparoiden piippurassit
hand made by pikkusisko.
Muistan kun synnyit,
muistan aamutakin ja sisäkumin, jolla äiti istui,
korun, jonka askartelin klemmareista,
paperit, jotka eivät halunneet yhtyä.
Muistan kun synnytin sinulle pojan,
miksi nukuit kun synnytin sinua.
Tänään kiitän kyydistä, en uskalla ottaa syliin.
Lapsi on nukkuessaan hiljaa.
Kysymyksiä ja vastaus

Miltä aurinko sataa.
Mihin aurinko sataa.
Miksi aurinko sataa.
Mistä aurinko sataa.
Miten aurinko sataa.
Kuva:
Kati 19.9.07
maanantaina, syyskuuta 24, 2007
Jännitän lievitystä, sanoista muodostuu palapeleja ennen illan ottelua. Tiedän miltä Pietarista tuntui kolmannella kerralla, koska toiset bakteerit ovat hyviä, toiset kävelevät kahteen. Päivä on sairastunut pysyväksi, kielto kroonistunut. Ovet paukkuvat, tolutan todistusaineistoa ja hymyilen hyvästi. Päivän saldo kokoaa lauttaa, mustikkasoppa ja piimäpurkit kelluvat mainiosti. Ehkä kylpyhuone tulvii, ehkä ei. Ehkä ovissa itsessään on jotain vikaa. Olen viikinki ja Ararat, mobilat-mainos olisi minulle kateellinen. Varokaa saranoita ja sormia, rikkokaa haaksi pyykkivuoren juureen, mutta popkornikonetta meille ei tule.
lauantaina, syyskuuta 22, 2007
Sanantuoja
Sulamisaikaan siirtolohkare, punainen tuulet
jousimies raskaat tähteni.
Laidassa siinä vuotta puisto
kasvoivat särkyneenä, riittää yllä
täällä ja lohduttakaa tuohon iäisyys,
haavillani harmonia
verkkaan tulee metsässä kestää,
silmät aamuna hänestä.
Uneksia. Pieniä.
perjantaina, syyskuuta 21, 2007
Kuningas kultatakki
Suu puhui sormet päästäinen merta siellä
valvo korviini ja kahdeksi
takoo lapseltaan myös kivi puhumaton
laulu kuin ja vasta tasapäinen pakeni
lehteä jäätä sulaa kävelin manalta
tiedä heikko askel elämän suuremman piirtää
vahva silvottiin rakkaus myös punainen tulla.
torstaina, syyskuuta 20, 2007
Kuuntele kivinen viulu, heikot solisevat luut.
Kuuntele kaulakuopan kiven mentävä pesä. Hän pelkää
soida taukoja. Juoksee tuskan hengittämättä
sudenkuopat ja hiidenkirnut, kallion esihistorialliset vaginat.
Miten kivisten kasvojen alle miten pieni kun haudattiin.
Miten syvään routaan täysikasvoinen siirtolohkare vastaa,
resonoi tulen aikaan ennen pelkoa aikaan ennen kuin
privaattikonsertti puettiin korsettiin
tiistaina, syyskuuta 18, 2007
Onnellinen loppu
Olen valvonut yöt läpeensä porteiksi,
pitsiytyväksi yömekoksi,
tupakan polttamaksi reiäksi pyjamaan,
napinläveksi kotitakkiisi.
Kai niitä vielä joku käyttää.
Astraalihissejä, värjättyä unihiekkaa
telepaattisia tilauslentoja tai muuta kemiallista.
Niin että me tehdään sitä joka yö.
Kunnes et löydä ulos
ja nappi
kasvaa suuremmaksi puhdasta märkää unta,
sitoo Aamun kädet, silmät, kielen,
kunnes Aamu ei enää herää
ja Uni mahdottomuudessaan kitukuivuu,
ihan hiljaa.
Kunnes joku keksii että unennäkö on syntiä ja minä
täynnä madonreikiä.
maanantaina, syyskuuta 17, 2007
Kekri
Sinä päivänä valmistin päivän aikaa
kaalikääryleille,
mutta sinä sanoit tulkoon maito
ja maito tuli.
Pakkasi kaksi kuppia isommaksi
kaiken sen voi käärö-kullan,
oli siinä sinulla äitiä ja hormoonia imettäväksi.
Päiväunet nukuin nyytti kainalossa
kaalinlehdet rinnoilla,
sellainen valaasta rantautunut merenneito.
Vieraille soitin että nyt nyytti-
kestit ja tuokaa tullessanne lypsykone.
lauantaina, syyskuuta 15, 2007
Nimettömäksi korotettu
Käynyt minussa kuin hämähäkki
munimassa korvaani kuiskauksia:
pelkää ja viettele, varo varomasta,
onhan hyvyys märkiviä haavoja,
aaveiden hallintaa kun aurinko
laskee kaktusten takana.
Oi raavituska minua niin kauan
että seitikutoja katsos ystävä,
ja raajojen virta rakkautta.
perjantaina, syyskuuta 14, 2007
yöpöydällä on täyttä mutta se on minun
työpöytäni mitä siitä että lattia
koska olen vieras ja korea
älä koske minuun on minun on
yötyöpöydällä suorastaan ruuhkaa
mummi kylässä ja kaksisuuntainen liikenne
minä sotken sinä sotket
sinä hyvän sotkuni sotket
ja tanssimatka käy
vaikka öisin minä nukun vaan jo viikon
olen valvonut olohuoneen
lattialla sopinut asioista katulamppujen
kanssa käännellyt makuulla haavojani
nuollut jäätelöä niin puhdasta
että voi syödä suoraan
lattialta ilman kiertoilmauksia ja korost-
uksia on meillä puhdasta muutkin välit
mitä huoneissa syntyy
kun kamarit pursuvat mummoa poikaa
tila on nälkä
kuumaa kylmää
kivi kasvi eläinkunta
rinnan päällä lattialla
teevisio ja kolmen suklaan kattaus
