keskiviikkona, helmikuuta 18, 2009

sävel Tiitiäisen tuutulaulu


Kotiloinen. Aikamoinen.                    (lue myös Ainokainen)
Na(a)vat. Tappurainen.                     (Nowhat: samanmoinen)
Posket tehty omenoista,
otsa puolikkaista kuista.
Silmät on. Kysyvät. Lähdet.

. . .

sävel selkäytimessä?

. . .

Iltapesupisupusu- ja tuuttuut- laulujen ynnä nytsänkyynsiittä- säkeiden luottavaisesta aktiiviluovinnasta kumpuan omistuksen Natalle ja Anna-Elinalle, joiden muistelen myös maistelleen sitä "lainaa vain" -

sekä Henriikalle ja Mikaelille iltalaulutuokiosta, kiitos.

perjantaina, helmikuuta 13, 2009

Miksi pääskysen vatsasta löytyi punainen kivi


Miksi äiti kielsi tyttöä astumasta veneeseen
Miksi tahdoit uida vielä kerran saaren ympäri
Miksi jäätynyt kukkakimppu saa sinut surulliseksi
Mistä lapset tulevat äidin vatsaan
Miten meri viettelee sinut
Miksi rannalla on lukuisia baareja, ravintoloita ja ostospaikkoja
Miksi kuukaustisten aikaan ei saa rakastella
Miksi Punahilkalla on niin valtava ego
Miksi viimeistä voitelua ei tehdä lapsivedellä
Miksi Oidipus menee äitinsä vuoteeseen
Miksi metsästäjä esti äidin ja tyttären konfliktin
Miksi pidät enemmän tyttärestä
Miksi heidät vihittiin punaisen vaatteen alla
Miksi heidät vihittiin
Miksi kuivunut morsiuskimppu saa sinut iloiseksi
Miksi uskot että viini muuttuu vereksi, kun nielaiset sen
Miksei merivettä saa juoda
Mistä susi tiesi että tytön kylpyvesi oli jo värjäytynyt hennolla punalla
Miksi jäätynyt meri herättää sinussa tunteita
Miksi jäätynyt susi herättää sinussa tunteita
Miksi kieli takertui jäiseen rajapyykkiin
Miksi lapsi vuotaa verta kielestään helmipakkasissa
Miksi kaduille kylvetään suolaa
Miksi pyöräilet pakkasessa päästäksesi lämpimään porealtaaseen
Miksi tuon tädin kengät kolisee
                              Jotta se pysyisi pystyssä paremmin
Miksi susi täytetään kivillä eikä tule tapetuksi heti
Miksi kohdussa on niin hyvä olla
Miksi simpukan sisällä on helmi
Miksi punainen ristipistolanka tuli muotiin 1850-luvulla
Miksi Atlantis upposi
Miksi sinulla on noin suuret silmät
                              Jotta näkisin sinut paremmin
Miksi sinulla on noin suuret kädet
                              Jotta voisin paremmin syleillä sinua
Miksi sinulla on noin punaiset huulet
Miksi oikea silmäsi vietteli sinut
Miksi heitit sen menemään
Miksi sinulla on noin punainen kieli
Miksi tyttö riisuutui ja kävi alastoman suden viereen
Miksi tyttö ei osannut uida

tiistaina, helmikuuta 10, 2009

(Kaukana ulapalla merivesi on kirkasta kuin lasi)


Olen 25-vuotias tyttö ja huolenaiheenani on meri johon uppoan kun nukahdan.
En osaa kunnolla uida mutta en kunnolla hukkuakaan,
tulee tunne että en lakkaa hengittämästä vaikka tahtoisin
ja saan todella taistella alkaakseni vajota uudelleen.
Toisinaan tuntuu kuin huoneeni liikkuisi ja sänkyni olisi vene.
Lapsena putosin veneestä ja satutin häntäluuni niin, että se halkesi pyrstöksi.

(Myöhemmin Andersen korjasi loppua ja muutti merenneidon ilmanhengeksi.)

Täyttäessäni 25 vuotta sain nousta meren pinnalle.

(Ja hän tanssi, Undine tanssi kuin meri itsensä purje.
Hän tanssi päivät ja valvoi yöt, lapaluut törröttivät, nälästä mykät
evät, ja joet valuivat häntä silmiin, ja hän kirosi,
hän kirosi kuin mies miehelle, nainen naiselle susi:
jätän hengityksesi sinulle vain niin kauan kuin valvot.)

Hääyönä kuvittelin hukkuvani kuin kuolevainen ainakin,
tiesin että sulhaseni oli pettänyt minua
täysin anatomisista syistä
jokainen askeleeni oli hengitys ja hengitys askeeleni,
ja jokainen hengitys oli kuin veitsen terällä kävelisi,
koska hän rakasti minua ja veri tirskahteli milloin mistäkin,
mutta ihmisillä onkin sielu,
synnyttäessään hänestä tulee kuolevainen.
Kun merenneito kuolee, hän haihtuu vaahtona mereen.
Minä en osaa kunnolla uida mutta en kunnolla hukkuakaan.
Olen 25-vuotias tyttö ja huolenaiheenani on meri johon uppoan kun nukahdan.

perjantaina, helmikuuta 06, 2009


Pojan muisti syntyy isoäidin hautajaisissa.
Aikuinen suru painaa kuin sandaaliin eksynyt kiven siru.
Siru on murheista paras ja maistuu kalliolle.
Sorakuopalla mies painaa kaasua, istuu edelleen isänsä sylissä.

Keskustelua

"kritiikin kritiikin kritiikistä" Tuli&Savun blogissa.

Toivoen hedelmällisenä jatkuen.