perjantaina, maaliskuuta 26, 2010

Kuuntele. Muistot kaikuvat,
yksinäisen vimman meteorikuuro sataa joet renkaiksi.
Meri kovertaa rakkainpansa käsiisi ja syöt.

perjantaina, maaliskuuta 19, 2010

Asetelma


Jossain lihaskireyden ja migreenin välillä, muurahaiset
hermoratojen tuonpuoleisuudessa, kuulet
huulet, kädet
viipyvät tuhansien kilometrien yli.
(Kirjarovioiden tuhka rehevöi puutarhassasi.)
Sinulla on taakkasi kuin sudenkorento, jonka siivet
tahtovat leikata hiuksesi, antaa hiuksesi kuin lautasella, tukehdu.
Tai neidonkorento, joka taipuu kaarelle verkkoasi kohti, syö.
(Hyönteisten massa versus ihmisen massa.)
Epämääräiset ajatukset poliittisuudesta, joka solmii
rusetit kenkiisi. Antaa sydämen särkyä,
solmii ja polttaa, liivisi, polttaa ja solmii, siipesi.
Vatsasi on kehräävä hyönteinen, asetelma myötähyvää ja myötähäpeää.
Tahdot pysäyttää sen ajatukseksi ikuisuudesta,
mutta sitä sinulla ei ole.
(Hetki on hämähäkki sänkysi päädyssä, sillä ei ole lupaa elää.)
On särky, jota puhuttelet kuin yöllistä vierasta.

torstaina, maaliskuuta 11, 2010

Tuli


Rakennuksetkin voivat olla eläimiä.
Ei ole helppoa olla talo.
Tuli kohoaa suojaksi taivasta vastaan.
Vanha rakkaus palaa nuotiossa tuntemattomaksi möykyksi.
Vedät äkkiä kätesi pois ja häpysi.
Miten se voi olla vahinko, että kulho rikkoutuu.
Miksi posliini tuli muotiin joitakin vuosia sitten.
Poltinmerkki painautuu käteesi, hymyilet kuin silloin ennen.
Pakkasella nurkat paukkuvat, tahtovat paljaita rintoja.
Kunpa meillä olisi puutarha,
saataisiin kukkia ja porkkanaraastetta,
puutarhakoiria, puutarhakissoja ja puutarhapapukaija.
Nouset ylös tuoliltasi ja laskeudut sokeaa rinnettä alas,
hyönteisten valaisemat sohvaryhmät odottavat hunajaa.
Minkä väriset kädet kimalaisella on,
minkä värinen on halu.
Vanha rakkaus hyväilee sinut, vaikka et tahtoisi.
Lapset järjestävät huoneensa punaiseksi ja tahdot:
saadaanko me hienontaa tämä koko asunto.
Talo polttaa kivijalkansa sinuun, joka nojaat, sulaa:
kyllä minä sinut tunnen, siipipeilisi ovat liekeissä,
ja tulet, ja tulet.
Verhot syttyvät, itsestään selvä huone.

lauantaina, maaliskuuta 06, 2010

Kuuntele. Hiukset putoilevat lattialle,
verkostoituneet sanat:
kala, kaukoputki, käärme. Sateenkaari, salmiakki, napanuora.

Kuuntele. Sukupuuttoon kuollut järsii reisiluuta.
Kaupunki kohoaa suojaksi menneisyyttä vastaan.
Sinulla on nyrkki, nyrkissä kivi, kivessä kukka, kukassa mikrosiru.

Kuuntele. Tykit mylvivät,
mobile pyörii kuin tulevaisuus vauvankorin päällä.
Kahden kilometrin syvyydessä on niin syvällistä että ajatuskuplat kuolevat.

torstaina, maaliskuuta 04, 2010

Kuuntele. Tahdon olla sinulle rehellinen.
Hiki, öljy, sokeri.
Kadehdin oksien terhakkuutta kurkoittaa ylöspäin.

Huimaus II


Kävelet vetten päällä,
mitä se merkitsee että se on jäässä.
Lumiauringon sokaisemat massat liikkuvat kättäsi kuiskien,
jalkojen alla ratisee yön yli seisonut sokeus.
Kosketat minua kuten nukkuvaa, viipyen näissä samoissa

ajatuksissani teen kaivauksia kaipuuseen jota ei voi nimetä.
Tuhannesti olen värissyt sinun ja sinun ja sinun,
ei sen tarvitse olla täysi.
Niin minä vajoan ja vajoamisella on ohimoidesi nimi,
sairaat äidit kantavat sairaita lapsiaan kituvilla lanteillaan,
sitä varten he ovat olemassa, on otettava kaikki merkit
todesta joka ikinen hangessa vaunuja työntävä mies.

En osaa nimetä tuoksuasi,
muumeista tutut hahmot riepottelevat kylää,
Haisulilla on pesä pienen puun oksalla, mutta hän ei osaa kiivetä.
Sanat piirtävät puut täyteen oksanreikiä näillä muiston heikentämillä.
Elokuvassa mies hukkuu juoksuhiekkaan, olet sen minulle velkaa.
Olet minulle velkaa sen ja pohjattoman juopumuksesi ahdistua
jokapäiväisistä näyistä
kudot helmiäisevää verkkoa minun jäädä kiinni
ja pakenet kuin meri voittajan kasvoilta.

tiistaina, maaliskuuta 02, 2010

Kuuntele. Tämä tango on märkää asfalttia.
Joet hapuilevat toisiaan, seinät yhtä nahkaa.
Matka on ottaa kiinni ja jäädä kesken.

Kuuntele. Minä kyyhötän rasvaisessa hiekassa
ja otsani on kuuma, sulamaton möykky.
Tämä on kuin jokin sairaus tai toivotus tervetulleeksi.

Kuuntele. Kirjoitan sinulle kirjeen.
Sillä on hyvää maata ja lepuuttaa pyhiin vaellettuja kantapäitäsi.
Yritän välttää pitkiä sanoja ja lentokoneita.

Kuuntelen kuinka vesi viileiden käsiesi alla odottaa yötä.
Tuhansien riikinkukkojen samanaikainen soidintanssi,
mutta sille sinä et lämpene.