keskiviikkona, huhtikuuta 11, 2007

Arkiveisu

Niska kasvaa silmää, korva tulppaa,
kolmannen käden synnyinkutina kainalossa.
En ole ainut, mutta erittäin kertainen
kiukuttelemaan auringolle, joka ei
kirjoita illan rajaa.
Hermot harpun kielet, väsymyksen ääripäät, miekkaliljat,
piano harteikas kiipeilypuu.
Poikki.
Mestarienkeli katkaisee ääniharavalta siivet.
Äänijänteet ampuvat nukkumattia ohimoon.
Hiekka narisee hampaisiin.
Kautta maljakon ohi otsikon
harpun muodonmuutos harppuunaksi.
Kaikki kolme nimeä ja isän perintö
jos et nyt heti tule
alas niin alas
ei ole tulemista.

Ei kommentteja: