torstaina, maaliskuuta 02, 2006

Askelten kaaos kantaa minut vaivatta
vihan yli kuin pihan, tajunnan
virtaavat askeleet.

Joukkoilevan osaston pamppujen pomppu-
linnassa kaaos, askeleet kasvavat väliä.
Punon hiuksista köyttä kuin olisin maan alla.

Takapihalla keinut heiluvat tyhjää
ajatukset kasvavat, juuri-
mukulat. Maasta palanneet.

Lapsuus on se minkä edestään löytää
ja multa harteilla, näkymättömyysviitta
kasvaa harmaata. Heinää.

3 kommenttia:

matkalla kirjoitti...

mun mielestä tää on hieno.

viive kirjoitti...

Juu, tuo "askelten kaaos kantaa minut vaivatta vihan yli kuin pihan" ja sitten - pomppulinna

Näen liikkeen, hyvä.

sirpa kirjoitti...

Kiitos. Itseäni hieman arvelutti tuo siirtymä. Liikettä liiaksi... kenties yli ampuen. Mutta, mukavaa.