sunnuntaina, kesäkuuta 13, 2010


Lapset uittavat rantaan kaarnalaivan jolla pääset perille,
silta kaartuu joen yli, naisen selkä epäröi sammaltavaa kiveä.
Ymmärrän sinua kuin hyvin kasvatettu koira,
kasvosi jäähtyvät veteen kuten laava syntyy saareksi.
Kappale punaista puuta hyppii joessa kuin synkooppi.
Kartanpiirtäjän kyyneleet sulattavat reiän sinne missä sinä olet.

Ei kommentteja: