tiistaina, tammikuuta 06, 2009

Ateria


Kierrät kielesi rullalle kun katson se on merisuoni.
Sinulla on iäisyydeksi tuirettunut ruokahalu, saari ilman laitoja.
Solmit merietanoista ja meduusoista seinäpeitteen,
ripustat oveen kalmarinsilmän, sinkoat hyvää
aavistamattoman ihon läpi sinkoat myrkkysi ja nielet, nielet
merietanoita, meduusoita ja kalmarinsilmän.
Olet matkalla sinne missä kukan muotoiset selkärangattomat syntyvät.
Liemi tarjoillaan delfiinin leukaluusta.
Kierrät kielesi rullalle kun katson miten olet kirjoittanut:
kunnes kylkiluut ovat ruoditut ja vuori laskeutunut mereen.

2 kommenttia:

Johannes Knektman kirjoitti...

Tulipa tästä mieleeni että ihmisellä on aikamoinen, "iäisyydeksi tuirettunut" ruokahalu, tiedä siitä sitten olisiko ollut maailman kannalta parempi mikäli henkeä ei olisikaan puhallettu kylkiluun omistajaan...

Sirpa kirjoitti...

on. ja jano, johon uppoaa janoa kasvattavasti muutama meri.