perjantaina, elokuuta 31, 2007

Hetki

Ikävällä on puun nimi, puulla syyt
Mustilla pelaava aloittaa
Jos syöminen on mahdollista se on pakollista
Ikävän nimi on tammi

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pihassamme kolme surukuusta. Jo isoa. Ei istutettu suru tai ikävä mielessä, mutta tiettyinä aikoina kiva polttaa kynttilöitä tai roihuja niiden edessä.

Sirpa kirjoitti...

Niinpä. Tähän liittyen, ja tämän lisäksi. Puut ovat hämmentäviä. Mitä vanhempia, sitä hämmentävämpiä. Kun itse seison parisataavuotiaitten kuusivanhusten juurella, en voi olla olematta kunnioituksen ja haikeuden (tuo kuvailemasi suru-kuusi-tunne kenties) lisäksi kateutta, ja sitä hämmennystä, siitä, että ovat saaneet "pelata" monet sodat ja seuraukset, joita itse saa lukea, vain kirjoista - nekin puuta alkujaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kun yhistää asioita uuvesti, ouvosti, väärin (?) syntyy oikeita runoja. Semmoisia mitkä laittaa mielen liikkeeseen, niiko tää.

Sirpa kirjoitti...

Oikeasta en tiedä, mutta yksi synnytysmetodi, tai vahinko, kyllä. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti...

NO nyt kyllä Genoveevan mieli meni sekaisin ja mustilla pelaava aloittaa- toi mieleen koiratappelut. NO joo. Ei pitä skuunnelle uutisia.