sunnuntaina, kesäkuuta 17, 2007

Ilmestyskirja

Näet, että valtaistuimella oikea käsi kasvaa kaarnaa.
Alat kuulla puhetta puista, niinkuin ennen puhetta säästä.
Tänään puut näyttävät aurinkoisilta, mitä muuten kuuluu,
huomiseksi lupasivat taas sadetta, lehtiä, terhoja, omenoita.
Toivot, että olisikin vain kylmä tai kuuma,
mutta pitääkin uusia kypärä, ettet kuulisi ääniä,
kuinka ne kuiskivat, osoittelevat oksillaan, kampittavat,
horjuvat päälle esittävät tuulta.
Juurakkojalkaiset valtaavat ajatusta,
vihertävät milloin huvittaa
ja vaihtavat maisemaa jos ei.
Kadut autioituvat pihat, metsät
valtaavat tilansa takaisin,
pelloilla on ruuhkaa.
Tehkää parannus, luopukaa pensaista ja verkoista
joihin siivet tarkertuvat, joihin laulu.
Katsokaa nyt tätäkin kiikkujaa,
miten se silmukoi itsensä oksilleni
nypittyään ensin silmuripseni. Keinukoon nyt,
herransa hallussa unohtakoon halunsa
ja sen mitä ikänsä yritti unohtaa.
Lukekaa puumerkkini ihmisen nahasta.
Astuu puu, joka on kelvollinen avaamaan kirjan.

4 kommenttia:

ewa kirjoitti...

Yhdellä sanalla; voimakasta, toisella ;upeaa. Alkaessaan lukea ei voi jättää kesken. Enempää en lähde analysoiman, sillä silloin tähän tulisi romaani. Sanatonna nautin ja luen.

Sirpa kirjoitti...

Hui. En voi kuin nöyränä kiittää :)

Anonyymi kirjoitti...

Yhdyn teltan kommenttiin. Tulivat mieleen "Puut heidän vihreytensä" ja Veikko Huovisen hieno kirja Puukansan tarina, jonka joskus sain 50-vuotislahjaksi koivubiologiluokkatoveriltani,

mie, mut älä kuvittelekaan! kirjoitti...

tere Sirpa.
piipahdin ja löysin tämän metsäisen saagan.komea kuin mökkisaaren ikimänty.
tiäkkö mitä, liehureunalla voisi saada lisää ilmaa vihreisiin säkeisiin. havupuut varsinkin tarvitsevat mykoritsaa juurikasvuunsa;) tai sitten ainakin muutamat pisteet pois.