torstaina, toukokuuta 31, 2007

Vuosirengas (terveisiä Uudesta Valamosta)

Kesä kävelee kohti neulaset kammattuina,
oksat rinnalla taipuvat rottinkia.
Mitä sinä tiedät lähdettä etsivistä juurista, sormista,
jotka istuttavat maahan lapinkultakorkin,
kasvattavat kultaista käpyä.
Sureeko kaarna kaatumaan vuoltua laivaa.
Miksi kurkotat latvasta tähtien tähteitä.
Minä en anna jokaiselle kesälle,
jokaisen kuusen kihlata.
Kuuntele nukuttuja vuosia, renkaita.
Kuuntele riveihin pakotettu metsä.

2 kommenttia:

mie, mut älä kuvittelekaan! kirjoitti...

eipäs lainkaan niin pakotettua. siististi kammattua kuitenkin ja Karikin lie tyytyväinen kun kuusi mahtuu runoon.
lämpimät terveiset,

silmäpuoli kimmo

Sirpa kirjoitti...

kiva, jotta Sie löysit tänne. mukava kuulla, ettei ihan kansankynttilä- tuntu... olihan ne Kuuset melkoisia. toisesta maailmasta. tekee hyvää tuntea itsensä välillä niin pieneksi. aurinkoisia kesäpäiviä, muttei liian...