torstaina, syyskuuta 28, 2006

Kotipihlajassa jäljellä muutama vihreä sormi

Lasten nenät vuotavat syksyä

Valkoinen hius ei ole enää uutinen

Tahdon viimetalvisen lumen satavan ikäni seis




(Runotorstain kapinaan.)

5 kommenttia:

Jukka kirjoitti...

Se oli ihmistä. Kosketti.

Tui kirjoitti...

Pidin. Viimeinen säe salaperäisyydessään kruunaa runon.

sikuri kirjoitti...

Hiljaista mielen kapinaa syksyä/vanhenemista vastaan, mutta haluammeko pysähtyä vai vain aikako . . .? Lyhyesti, mutta sanomaa.

sirpa kirjoitti...

Kiitos Jukka. Ilo kirjoittaa, jos saa aikaisesti ihmistä.

tui tui, tui :)

ja Sikuri. Niinpä. Halutako pysäyttää aika vain (osata) pysähtyä itse..?

Isopeikko kirjoitti...

Aika on kääntynyt nurin päin nurin kurin