Maalaus nukkuu, unet hapuilevat kohti samaa akileijaa.
Ihosi ajatus ruokkii perennapenkin rikkaruohoja,
vesiheinä kielellä tihkuu tänään emme tarvitse maalipurkkeja.
Tuntosarvesi värähtelevät unta muurahaisista
jotka kantavat sinulle pieniä jalokiviä.
Rakastuneet adjektiivit, hengittävät terälehdet,
ilma sakeutuu siemenistäsi jotka ovat minun.
Neidonkorennot parittelevat eikä kukaan jää osattomaksi.
Kesä kipuaa lakipisteeseensä kuin aurinko kohtuun,
tänään et laske rakastajien määrää.
Saniaisten alla lihallinen, riisuttu, jakamaton.