Runoyhdistys Nihil Interitin nettisivut ovat uudistuneet.
Tervetuloa Tuli&Savu nettiin
sekä runokuulolle lehden sivuille.
tiistaina, helmikuuta 26, 2008
Nihil Interit verkossa
Ovesta valuu nyrkkipyykkiä,
pitkiä rikkinäisiä päivänpesukoneita,
kuravellissä hämmentyneitä
rukkasia, kaula-aukkoja, tikattuja päälakia.
Olen päässyt portille sairaalansiniset muovitossut jaloissa,
niin kuin se, joka mukulakivikadulla veti imuria perässään,
kantoi kissanpentua pipon alla,
palavaa kynttilää povitaskussa.
Olen liukastellut läpi kokorukkaisten lasten,
kaadetun pyykkikorin, silmäpakojen,
läpi myrskypilveen ammuttujen rakeiden,
körjannut pölypussit talteen, kehrännyt.
Olen kehrännyt niin kuin selkäni olisi kissaeläimen muisto,
niin kuin minä en sano minä en sano mitään,
neulon tulevalle villakoirista hahtuvahousut.
perjantaina, helmikuuta 22, 2008
torstaina, helmikuuta 21, 2008
tiistaina, helmikuuta 19, 2008
Ennustuska
On tämä särky, särky täällä hei!
Täällä silmien takana minä elän,
joka niemeen ja notkelmaan nostan siivet,
pastellinsävyisten soutuveneiden armadat,
ketterät tassut ja tulivoimaiset sanat.
On mökki, mökissä ukko ja akka, on noita. Onhan noita.
Alttoan villisorsan valitusta, lasken nuotista nuotan.
Saappaat hölskyvät suuresta suurta,
putoilevat matkan varsiksi,
piparkakuista sillan ruskoon illan,
pakahtuvat jo syntyessään missä
vuosikymmen on ysikymmen
prosenttisesti minä.
perjantaina, helmikuuta 15, 2008
Aika
Vauvat ovat loppuneet
Uinnin jälkeen juomme meren
Jokaisessa kellarikopissa syöttötuoli kasvattaa turkkia
Rakasteltuamme syömme toisemme
Matkalla vähennän askeleista munasolut ja sorsat
Muistan siivoojaa tuoksuvilla vesillä
Imevä höyrypesuri tappaa tehokkaasti myös koiperhoset
Miten onnelliseksi hän tekeekään unemme koneemme ja bonsaipuun
torstaina, helmikuuta 14, 2008
Minä, lapsi ja ikkuna
Se herää lelupäivään joka aamu. Joka aamu kamppaan sen lelupäivän, kompastun viimeistään ovella. Puran koloista kulmioita: pez-ukkoja ja legopyssyjä, rintataskussa rakkain pureskelluin pyörin. Kulmikkaat eivät pysy piilossa, suussa ei mikään, mikään ei riitä. Aamut vaihtuvat, seuraavat, peruuttavat, ikkunoita harittaa suuntiin ja takaisin. Helisevät toistensa päällä rikki, se laittaa sirpaleet suuhun. Harteikkaimmat kiipeilevät räystäskouruissa, koivuissa katseet, niin moneen kerrokseen että päivät eksyvät joka tapauksessa. Joka tapauksessa on risteys. Siinä me seisomme, äiti, lapsi ja ikkuna, katsomme ensin ja sitten ja sitten.
keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008
Puuron loppumisesta
Sääli korvia jotka yrittävät kuulla sisään,
sääli pahaa silmää, aamun tuimaa,
sääli eksynyttä mantraa.
Olet ansainnut kaiken mahdollisen onnen,
olet ansainnut kaiken koneen joka sinulle kuuluu olet ansainnut kai-
ken koneen, joka ansaitsee kaiken mahdollisen onnen.
Painat puukkoasi muoviasi vasten,
hankaat ilman särkyä täyteen.
Harakka keittää huttua.
torstaina, helmikuuta 07, 2008
Kiivi
Se kysyy miten monta kuoriaista mahtuu ruohon korrelle
ja kuulen heti väärin, ei se niitä keihästää halua,
nuuskaa huulen piiloon ahomansikkaa.
Vielä se on pehmeä, keinutan sitä niin kuin rinnalla keinuttaisin,
suljen sisääni silitän kivisen hedelmän pörröä,
annan aluskasvillisuuden rehottaa.
Kaukana kasvukipuava maa, raajoista kuoriutuvat monihuuliset.
sunnuntaina, helmikuuta 03, 2008
Möykky
Olen etsinyt asentoa joka halkaisisi rinnan,
kehisi auki, kuorisi kunnes pieni olisi pieni.
Olen ollut kumarat pururadat, roikkunut muurin,
seinät, sängyt, kuntosalit, kangaspuut,
kaikki intohimottomat kaaret,
kuivaksi halkovat sormet,
kiinni halkovat holvit.
Että joku nostaisi kuten lasta kainaloista nostetaan,
kun sanot älä rimpuile ettei satu
ja lapsi tietää ettei se koskaan.
Kun jokainen auki päättyy nauruun.
Jonka vierestä heräät,
jonka sormet saavat.
perjantaina, helmikuuta 01, 2008
Leikkiautoanalyysi
Tällä on pesä* loppu,
se on sitä muovailuvahaa.
Rasmus 2 v
. . .
* se on bensa sanoo tantantan.