On itkeminenkin hauskaa, mutta tänään minä juoksen.
Poika rattaissa kiljuu ilosta, kun surraan auki pitkää suoraa.
Kartanolla pysähdytään,
tarkistetaan heijastimet,
tarkistetaan vuosisata halaamalla puu.
Ei pimeässä sinänsä ole mitään pelättävää, ei mitään.
Mikä minä olen sellaista väittämään,
mikä minä, jos en susi surun vaatteissa.
Lumikieppi vatsassa sulaa,
vuodan vuodan, kosken kosken,
mikä olisi rehellisempi ruumista.