Suut lintuja, aika muuttaa tai nälkä.
Gerberoidut silmät söivät,
sulat satoivat ensilumen.
Kenet kehräisin langaksi talven yli,
kenen häpy sääri rinta
nousee vastan karvaksi karstalle.
Kuuntelen maljakon, särjen vastaan,
hengessä pisaroi riisutun pöydän neurologia.
Vedestä maali, viiva tai tuplaviiva,
parvekelaatikkoon kuivuneesta kanervasta
värikylpy villavauvalle.
Isolla linssillä kaikki kukkien
pienet asiat näyttivät isoilta ja teräviltä,
kukasta kasvoi ohjuspatteri,
viereen toinen nälkäkurkinosturi.
Taittelen lakanat, servietit, origamijoutsenet,
suunnittelen suupielet ylös alas imelään.
Olkaa hyvää tässä teille
lintua laudalla kymmentä tikkua
jokaiselle sormelle omansa nuoltavaksi.