En osaa laittaa sinua eväsrasiaan,
vaikka kissan kiima resonoi sinussa siivekkäämmin
kuin lentämään opetteleva poikasi.
(palko on karvainen ja lehdet monisormiset)
Viime yönä riisuin itseni, painauduin uutta ajanlaskua vasten,
talojen uupuneet silmät tuijottivat ikkunasta
kun rintani oksensivat linnunpoikasille maitoa.
Olen kenties syönyt jotain sopimatonta, kukkivissa puissa on
jotain yliluonnollista.
Liimaan lehtiä oksille, tyttö arkussa syö rusinoita,
sinä olet sikin sokin hevosen silmät ja vastapoimittu hedelmä,
olet moni ja puun aihe siemenissä.
Keitän nuorista nokkosista liemen ja otan sinut
polvilleni kuin lokin joka tonkii pihalla roskakoria.
(laji on kotoperäisiä kasveja syrjäyttävä vieras)
Juo tästä, juo hyvin, juo kevät,
(villinä kasvi sisältää myrkyllisiä alkaloideja)
sillä sinussa on seurallisinta yksinäisyydestä tihentynyt kastepisara
lupiininlehdellä lapsikin ymmärtää sen äänen falskiksi.
Katkennut oksa koputtaa ikkunaan ja ikävöi kissaa.
perjantaina, kesäkuuta 04, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti