lauantaina, toukokuuta 29, 2010


Minulla ei ole antaa sinusta pitävää selitystä.
Esiinpuheenomaiset lapset ryömivät äitinsä rinnalle,
mustiin pukeutunut kevät kääntyy sateenkaareksi taivaalle jota pääskynen
ettet kääntyisi katsomaan taaksepäin.
Tahtoisit kulkea kadulla ilman kiristäviä alusvaatteita,
mutta entä jos jäät auton alle.
Sen tähden ennusta ihmislapsi ja sano koneelle:
ne vähät jotka ovat jääneet jäljelle ryömivät esiin.
Periophthalmus elää murtovesirannoilla ja magrovemetsissä,
ne pysyvät kosteina kasvien alla tai akvaariossa mutta lasiin ei saa koskea.
Hiljainen on veden alle jäänyt kylätie,
odotettavissa loppumattomia rämeikköjä, vesikäärmeitä ja malaria.
Kuuntele kuinka vuorovesi ääntää aamua auki
ja joki odottaa suu avoinna pajukoria.
Saat kutsuja puutarhajuhliin, mutta jäät kotiin,
koska kotiin on moni kuollut.
Vuoret lohduttavat, pudottavat tulen suloisuuden
ja pyhien lukumäärä tulee täyteen.
Tosiasiassa ne roikkuvat rinnoissasi kiinni etkä saa vuosikausiin pukeuduttua,
mutta pajunkissat nauravat, rakentaminen ei lopu koskaan.
Asettelet kaloja kuin pilkkuja ja tunnustat eläneesi.

Ei kommentteja: