torstaina, huhtikuuta 22, 2010

Kymmenen pulloa rivissä


Tämä liittyy tarinaan, jossa sydäntä punnitaan
olemuksen keveyttä kuvaavaa höyhentä vastaan
Syvä magenta kuvastaa rakkautta ylhäältä,
rakkautta, joka on synonyymi suopeuden
Mä oon tosi kauhuissani ku mun iskä rikko kerra pullon pöydän reunaa
ja uhkas sillä äitiä
Tuhansia viestejä: “Tämä on alku.”
Rakkautta ei saa pulloon tai piirtymään röngtenkuvaan
Rakkaus ja parisuhde ovat monimutkaista kvanttifysiikkaa
Sinä kaistapäinen et vain osaa vaihtaa suuntaa
Viina on katoavaa ainetta, se loppuu aina kesken
Se kallisti kellertävän sisuksensa tuijottamaan särkevää,
aidatulla alueella makasi satakunta ihmistä alusvaatteissaan
Nainen, metsästä mies ilman pillereitä
Niitä mustia ihmekiekuroita
Parvekkeella kymmenen pulloa rivissä täynnä tuhkaa
Kuuntele masennuslääkkeiden jämät vesistöissä
Suojele luontoa – suosi suomalaista hanavettä
Lohdutus suuntautui tuntureiden yli, purovesi haisi lievästi öljylle,
taivaan valojen kitoutuneisuus painui mieleeni ja kiipesin alas

4 kommenttia:

Ilona Tammi kirjoitti...

tulee pahamieli alkoholistiperheistä, runon lohtukin on jotenkin viallista

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Tämä on tätä.
Kymmenen pulloa rivissä kuin kymmenen pientä neekeripoikaa pelaamassa kymmentä tikkua laudalla tikkureissaan.

arleena kirjoitti...

Rankka runo - valitettavasti totta.

helanes kirjoitti...

Kovin on purppuraista elämää.