Kävellessäni katson alas etten satuta itseäni

Entä taivaalta tippuvat siniset jäät,
pienet vihaiset akat, munalukot
ja tähtien katkeilleet sakarat
Entä taivaalle heitetyt kivet ja toiveet,
jotka eivät lehahtaneetkaan siivillä silmän taakse
Entä muut lennossa kuolleet linnut

Ihmisen koskema maa on satuttava maa

Kunnes minä lopulta virtaan
kiharaa karvaa, suoraa pilveä kuin harmaanmultaa hiusta
vihertävää silmää ja sulaa kivettynyttä katsetta
punaista kuin jalkojen haavoista maahan tarkoitettu
Takaisin sinne missä kivi vielä virtaa