ei

ei saa upota niin ettei kuule
muista käydä tarkistaa ettei
kukaan ole kukassa
syö multaa
pese pöntössä autoa survo hylsyä
vedä alas vedä ulos, paperipuuroa
potasta pottaan kukasta, kukaan
ei saa vajota niin omiin
ettei muista käydä tarkistaa
satavatko kauraiset hiutaleet lumena lattialle
painaako joku nappulaa että astiat alkavat lingota
kartiot, teemat, hackmannit rouva karhusen sylissä
silmissä surina kun vilistys
kun juoksee kun nauraa kun mopolla haukkaa
seinään kuhmua otsaan lommoa
ei saisi huutaa että jo on nyt kummat perhanat
että olisi vain paikalla marisevana varoituskylttinä
kun juostaan haarukka suussa
ei saa upota ettei kuule kun haarukkasuinen kaatuu
ettei olisi paikalla
ottamassa koppia kun putoaa pöydältä
kierähtää sängyltä, kiljuuko kumpi
kun äänet ovat niin samat
että kihertääkö tuskasta että kiusaako joku jotain vai nauraako
että osaavatkin olla kuin ilvekset
ettei olisi silloin tallettamassa kuvaa kun ne sylikkäin
hihittävät ja pusivat että sen hetken
ohittaisi
itsensä, että kuulisi
kun kiipeillään pöydillä tuoleilla sitä leikkiä kun maahan
ei saa koskea, mutta kysyä koskiko pahasti
ei saa uppoutua, ettei kuule
kuinka hypitään pöydältä sohvalle ja takaisin
sinne missä vetovoima
maassa, lattialla, pää edellä kops ja huuli auki
ettei heristämässä sormella kun ajetaan autolla
kosketinten päällä pilipilipom myrsky nousee
ettekö te voisi hetken
että äiti nyt hetken
ilman kirkunaa kirjoittaisi
näpit pois tässä ei saisi
kiristellä hampaita narsk
painaa nappulaa, metsästää hiirtä
ei saisi haluta hetkeä, omaa
odottaa iltaa aamusta
ei, iltaan ei saa upota
odotukseen että nukkuvat
silloin on jo itsekin unelle lahjaksi
unohtunut eli ei