Ostan romukultaa, lukee liikkeen ovessa,
vuosikymmenet vaihtuvat kun punnitsen sydäntä kämmenellä,
lumikki löytää metsästä mökin,
kaikki mikä todella on tekee kipeää.
Alan odottaa lasta huomenna,
turistit tahtovat kuvata vatsaani,
apostoli hyppää kirkon tornista alas turhautuneena.
Tarhan ovi on tapetoitu varoituskyltein,
täitä, kihomatoja, vesirokko, giardia ja kultakuume,
en suostu lapsivesipunktioon, vaikka olen kiertänyt
näitä katuja jo sata vuotta.
Olen synnyttänyt jokaiselle ismille
ja punninnut elohopeaa kielelläni.
Kerro kerro kuvastin, mistä löytyy paras kalapaikka,
pilvet ottavat jumalan hahmon, mutta kuljen etsien onkimatoja,
kirjoitan elintenluovutustestamentin ja pujotan napanuoran koukkuun.
Midas halaa tytärtään,
kääpiöt louhivat vuoresta suuren kultaisen kalan,
sydämeni painaa 320 grammaa.