Asetelma

Jossain lihaskireyden ja migreenin välillä, muurahaiset
hermoratojen tuonpuoleisuudessa, kuulet
huulet, kädet
viipyvät tuhansien kilometrien yli.
(Kirjarovioiden tuhka rehevöi puutarhassasi.)
Sinulla on taakkasi kuin sudenkorento, jonka siivet
tahtovat leikata hiuksesi, antaa hiuksesi kuin lautasella, tukehdu.
Tai neidonkorento, joka taipuu kaarelle verkkoasi kohti, syö.
(Hyönteisten massa versus ihmisen massa.)
Epämääräiset ajatukset poliittisuudesta, joka solmii
rusetit kenkiisi. Antaa sydämen särkyä,
solmii ja polttaa, liivisi, polttaa ja solmii, siipesi.
Vatsasi on kehräävä hyönteinen, asetelma myötähyvää ja myötähäpeää.
Tahdot pysäyttää sen ajatukseksi ikuisuudesta,
mutta sitä sinulla ei ole.
(Hetki on hämähäkki sänkysi päädyssä, sillä ei ole lupaa elää.)
On särky, jota puhuttelet kuin yöllistä vierasta.