Tuntsan metsäpalo on Suomen lähihistorian suurin.
Metsässä on puolukoita, sieniä ja koko metsä tuoksuu kivan kirpeälle.
Minä olen kauhean kiintynyt sinuun, hän sanoi ja sytytti savukkeen.
Ruotsissa roihuaa maan suurin metsäpalo.
Jos vaara uhkaa sinua, sanoi emo, niin kiipeä puuhun.
Minä olen purrut valon sinun suoneesi, sairas sisko, sinä kuolet.
Luoteis-Venäjän metsätalouspiirissä palaa noin 850 hehtaaria metsää eri alueilla.
Se tunsi merkillisen, oudon hajun, niin kitkerän, että se ihan pisti kuonoon.
Kaukaa alkoi kuulua kumeata jymyä.
Kaksi kylää lähellä Ajaccion kaupunkia on evakuoitu.
Oli kuin myrskytuuli olisi kohissut männynlatvoissa.
Suuri metsäpalo uhkaa asutusta Kreikassa lähellä Ateenaa.
Karhunpojan silmiä alkoi kirveltää.
Metsäpalo raivoaa yhteismailla Indragirin joen varrella Riaun provinssissa.
Polkuanturoita poltti, mutta karhunpoika piti tiukasti kiinni männynoksasta.
Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat, niiden ruohikot kuivaksi maaksi,
muutan surun vihaksi ja linnut.
Peikkoperhekin pysähtyi ihmettelemään näkyä.
Amazonian sademetsässä on vuosittain keskimäärin 20 000 metsäpaloa.
Tämän puuvanhuksen elämä on pysähtynyt metsäpalon seurauksena.
Metsänvartija antoi karhunpojalle ruokaa ja sitoi sen palaneet tassut.
Siikajoen iso metsäpalo saatiin rajattua.
Astrid laskeutui Heron selästä ja talutti sen metsän suojaan.
*Tammen kultaiset kirjat
perjantaina, joulukuuta 11, 2009
Nalle Nokikämmen*
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ehkä faktoja voisi vähentää ja vaikutuksia (palojen) syventää. Tässä on sekä lapsille että aikuisille tarkoitettuja aineksia sekaisin, ne voisi erottaa (erilliset runot).
Faktojen paljous ei haitannut minua vaan tuntui toimivan. Runossa piili rajua voimaa.
Keskellä runoa on kaksi salaperäistä säettä jotka eivät tunnu liittyvän toisiinsa eivätkä muuhun runoon mutta jostain oudosta syystä toimivat :
"Minä olen kauhean kiintynyt sinuun,hän sanoi ja sytytti savukkeen.
(...)
Minä olen purrut valon sinun suoneesi, sairas sisko, sinä kuolet."
Runo herätti myös muiston : olimme suurten metsäpalojen vuotena 2005 vaeltamassa Kuolan niemimaalla. Näimme tunturin laelta savupilven suunnitellun paluureittimme varrella. Ei sen kummempaa vaaraa mutta piti tehdä laaja ylimääräinen kierros paluumatkalla.
Lähetä kommentti