sunnuntaina, heinäkuuta 26, 2009

(Mahtavaa olla kyydissä kun)


Musiikilla on mahtava voima, monesti emme edes ymmärrä sen jäämeren kätköistä löytyviä monia salaisuuksia. Sein juksaaminen jyrkältä kalliorannalta tuo takuulla maaliin saakka. Menomatkalla skootterin starttiäänet ovat ihan mao mao mao tse tung tung tung tung. Tuija oksentaa sappinesteitä ja on muutenkin kotiutunut musiikkiin. Maailmanpyörästä lentää lippalakki. Miksi isän sanat sitovat kaikki seitsemän tyyppiä kotikaupunkiin, miten hattara sulaa suussa. Minusta rekan nupissa on mahtava matkustaa, alkio vatsassa menee siinä sivussa, muutaman ehdin saada säilöttyä pakkaseenkin. Elektrokaamoksen neljännessä osassa veneillään Espoon saaristossa, viidennessä osassa luistellaan Töölönlahdella. Sofia osallistuikin jameihin ensin vatsassa sitten kantorepun kyydissä. Pimeällä metsäosuudella on ihan oma musiikkinsa, samoin kuin Pohjanmaalla, se suihkuperämoottirilinnunratawhatevermix on ihan hysteerisen mahtava. Perillä kävelemme muutaman kilometrin kuuntelemaan vesiputousta, haaveilen miltä se kuulostaisi reen kyydissä.

Ei kommentteja: