Pyydän synnyttää uudenlaisia ajatuksia hyönteisistä.
Viimeinen nymfivaihe ennen aikuistumista asusti vilkkaasti
liikennöivien saarien tuskin havaittavissa koskivesissä.
Peräsukaset: Ruskea monofiili
Pyydän värjätä uudenlaiset ajatukset kylmyydellä.
Runko: Nymph stretch skin ja tussi
Sieltä hän minut löysi lepattamasta
ikkunansa takana paistoi lumiaurinko.
Selkä: Scud back tms. (pitämään selkäkilvet paikallaan)
Sirkusrefleksien ansiosta en pudonnut vaikka jääkukkaset
kerääntyivät kimpuksi kuin rinteeseen sijattu vuode.
Hyönteistutkija oli nähnyt lumikorennon,
Jalat: Kutistesukka
Thorax: Kellertävänoliivinvihertävä dupping
Selkäkilvet: Kutistesukka (samaa kuin jalat)
(pitkä ja täyteläinen akrobatiaesitys sai hänet haukkomaan henkeä
jumalattarien seurassa, suistoissa, joissa, hedelmät kelluivat,
lihakset ja hedelmäveitset, että hän säilyttäisi lapsenäänensä,
verenpisarat ja vahaliidut ahnaalla hangella)
Pää: Möykky sidontalangalla ja musta lakka päälle.
ja muisti ettei perhosen kävely ylipäätään ollut erityisen sulokasta,
mutta lepatus ja huojunta,
kun joki leikkasi minut lapsesta aikuiseksi ja takaisin.
runotoille
torstaina, marraskuuta 20, 2008
Perhoresepti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Hieno! Ihan ammattilaisen tekemä. Ehkä oletkin.. Pyydän synnyttää uudenlaisia ajatuksia hyönteisistä. Ei siitä alku paljoa parane.
Täällä taas runoja kalastelemassa, löysinkin.
En osaa sanoa mikä ja miksi, mutta pidän runostasi. Siinä on liikettä ja pysähtyneitä hetkiä, tarinakin, luulisin. Sanat ja kuvat vain napsahtavat jollain lailla aivan oikeaan paikkaan. Niin kuin Erikeeper sen jo sanoi, ammattilaisen työ.
Luin, luin, luin. Monesti. Uusi ajatus hyönteisistä kulki läpi pienen olennon mitan suuren rinteen mitalla. Auringot ja kaikki.
- Vera
Erilainen ja ainakin minulle jäi jollainlailla surullinen olotila tästä uudesta perhoreseptistä :)
suurta hyönteiskirjastoa iltalukemistoksi suositellen (kuvat!),
ja selkäkilvet ilosta kilkkuen,
kiitos.
Ja johtiko se joki mihinkään?
Lähetä kommentti