(Laatikoittain hiekkaa naistenlehtiä trippimehua kerro novelle viikonlopun puistotriangeli apupyörillä ja ilman.)

Se tekee kuperkeikoista kaksi, sillä on niskoista vahvin, se on minun.
Se löytää siipisulkia kolmittain, lihassa kiinni vielä, sekin on minun.
Se kertoo kuinka lihassa kiinni olevat siivet ovat myrkkyä,
saat kivuta enemmän ja enemmän ja kuolet ja sitäkin enemmän.
Se on kova tyttö, kun se kertoo.
Se on kova poika kertomaan,
taulua, tuhkaa, satua siruja verta ja turpaankin tulee, kun se kertoo
diagnosoin sille isoja veljiä ja siskoja.
Kun se tartuttaa minun lasta, oikeinko näin rinnuksista kiinni, levitän siivet,
kysyn siltä tietääkö se mitä auringonkilo painaa,
että minun isäni jaksaa nostaa senkin isän auringon.