Jos hän haluaa annan hänelle teipatut varpaat
kynnet jos hän haluaa annan hänen teipata
varpaat kiinni varjoihin kanien käpälät aamuöisen pesäpuun, kesäkuun
kukkivien parvekkeiden juuret
mullassa annan hänelle pensaikossa
kynsisakset jos hänen ensisijainen oppimistyylinsä on auditiivinen
olen juuri oikea valinta, syön hänet
jos hän haluaa syötän sinut ensin
röyhtäytän ja hyppyytän suuren vihreän pallon
päällä ja sisällä ja silloin sinun on hyvä
eikä hänen korviansa särje ja hän pystyy
melkeimpä kuulemaan ihmisten puheen, hei oikeasti
minäkö haluaisin sinut takaisin
maidonmakeana nahkanokka nälkäisenä auki rähmäisen aamuauringon
vatsanpuruja varttua vasten kaikennielevä suusi rintaa
hamuten minäkö sitä rumbaa keitellä
kaikki mikä joutuu kosketuksiin suusi kanssa
enkö kieltä mielisi korkata hopeakylkinen
antaa hänen tunnustella asuani ääntämisen kautta onkia
aamiainen kaikkina vuorokauden aikoina
merestä mullasta jäniksenrintava tomaattiterttu
omasta puutarhasta, muistinko mainita
juustontuoksuiset kädet, vai oliko se tuoksu
kun marinoit pienet pienet
maitohumalaiset nyrkkisi suussasi jäystit itkuiset ikenet
ja olisin voinut syödä
sinut aamupalaksi kaikkina vuorokauden aikoina ettet ikinä
ja olisin voinut näkyä nännit nietoksista
pystyt rinnat? riippakoivut?
(yrittääkö hän tunnustella asuani ääntämisen kautta)
ja olisin voinut syödä sinut aamupalaksi
kaikkina vuorokauden aikoina ettet ikinä ikinä
kasvaisi isoksi, hurjastelisi jänistä, onnenkalua, käpälää
kasvaisi minua isommaksi.
maanantaina, huhtikuuta 07, 2008
(Tämä ei ole kuulokoje on off aamuöiseen sateeseen sävelletty oppimistesti)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Onko runoilija syvästi tietoinen, että "hurjastella jänistä" viittaa (Jefferson Airplanen kautta, kuvittelen) yleensä huumeen ja erityisesti heroinin väärinkäyttöön? Jos siis yleiskertomus on äitiyttä koskeva, on runossa melko kolkkoa sävyä.
Muilta osin puutarhakuvat tuovat oudosti mieleen Kanervan. Jos kohta tomaattien erittely on rehevämpää ja syvällisempää, kuin.
Runoilija sanoo huips, hymähtää vähän. Runoilija ei ole tietoinen. Nyt on. Kiitos siitä.
Ehkä ko. "kertomuksen" yritys on "rinnastella", asioita, kuten lihallisia himoja (lihan nauttimisen kaikissa merkityksissä) ja äitiyttä (lapsen kasvamisen pelko ja oman kasvamisen pelko, sekä molempien odotus). Ehkä äitiyden glooria värittyy ja tulee ansaituksi poissaolon kautta.
Tarkoitan kai yrittää huomauttaa, että runon äiti pelkää tulevaa, jossa puhuteltu lapsi (tai äiti itse) on kasvanut niin isoksi ja itsensä unohtaneeksi että iskee hampaansa jänispaistiin. Kuva kaiketi pikemminkin täydentyisi viittauksilla huumeiden väärinkäyttöön..? (Miten niitä käytetään oikein!?)
Huomaan eritteleväni omaani liiaksi, selitteleväni, huips jälleen, pahoillani.
Vaan vaikea olla kääntämättä Kanervalta korvia. Tai siltä, miten kanit populoivat tuholaisuuttaan Helsingistä kohti pohjoisia puutarhapensaikkoja. Viittaan edelleen jäniksiin: "jäniksell on pitkät korvat/ ja pöperö pää/ pistää päänsä piiloon/ luulee ettei nää/ susihukka pientä/ hännäntöpökkää".
Lieneekö hän sama anonyymi joka kysyi minulta kuka on Jarkko Tontti?
Kaikuuko runossa Kalkka Inerva?
Kuka se on?
Milloin näemme ensimmäisen Kyyrös-kokoelman? Esimaku oli mukavaa (ei mukava ole välttämättä paha sana) NV:ssa.
Lähetä kommentti