Välitilaa ei ole, paitsi ehkä vierashuone
ja meren pinnalla kelluva öljy.
Huoneen ikkunassa heijastavat kalterit,
pitkällä putkella valotettu kuva ei ole.
Kuohua kuin sänky,
peittoa myöten pultattu lattiaan.
Merta ei tarvitse vääntää rautalangasta.
Keho tietää mitä se on vailla,
kohdut punastuvat tyhjyyttään.
Kellua tekemättä mitään,
kellua huomion kipeys,
kuunnella halkeilevia pintoja,
ihoa tekemisen puutteessa.
Toiset nuoleskelevat ruuveja,
toiset kalkittua seinää.