lauantaina, elokuuta 18, 2007

Kahdeksas aamu, toinen hetki

Vielä kukat tukkivat tien syksyyn.
Olen valmis,
valmis poimittavaksi, korjattavaksi kypsä.
Ehkä maaomena, ehkä herneenpalko,
ehkä kirpeäkasvoinen karvamarja.
Pellollinen pillittävää tilliä tai pelotonta pellavaa,
mutta kuivattavaksi.
Kuin viilenevät yöt
kukin kerrassaan.

Ei kommentteja: