Myytti III

Hän suuttui ihmiseen sen yksimielisyydestä
että yksi ylitse muiden ja nousu vaakaan.

Myytti II

Rakennan tornia kattoon,
palikoissa kaikki päävärit.
Varpaat katossa lattiassa varpaat,
synnytän spagaatissa pojan.

Myytti I

Jonottavat painoaan,
vaihdellen vuoroaan.
Että heitä palvottaisiin.

Risteilyalusta

Laiva siis kasvihuone
Siipien väiste
Merikartta kartsa
Jää pakkaa laukkuja
Kiinnitän mummin selkään yhteystietoni ja pelaan
ristinollaa ukin kanssa hannunvaakunalla

Jää,
pakkaa laukkuja

. . .

Kiitos väärin/oikein luennasta(ni) Mikaelille.

Unirodeo

Väännän selän suoraksi,
kiellän hep
pa pa paa, lapsi tähtää paperirullalla.
Olen päivän pituinen ratsu,
tuuttuutlaulu, illan rattopoika.
Silitän silmää kutitan kulmaa,
lassoan Mattia, hiekkaa.

on/olen/olemme?

Minä x rakkausruno.

Rakkausruno

Minä.

Keskilinjan pelastus,
yhdestoista hetki.

Keskilinjan hetki
yhdestoista pelastus.

Kadonneet
Näyttävät
Kaappi
Minusta
Purkautuu
Kieltoä

Kadonneet näyttävät
Minusta purkautuu
Kaappikieltä

kadonneet/kaappi
näyttävät/minusta
purkautuu/kieltä

Minusta kadonneet näyttävät kieltä.

Minusta purkautuu kieltä
Kadonneet näyttävät
Kaappi

Kaappi purkautuu minusta,
kadonneet näyttävät kieltä.

Kaappi.

Kielto

Kaappi purkautuu
minusta, kadonneet
näyttävät kieltä.

nimeeksmätän et stereot vai tyypit

kysymys:

läheksmä heittää keikkaa oliksul jotai tänää
eiks dösii mee tiuhaa tähä aikaa myöhästyksmä ehiksmä
skruudaa annaksmä tolleki
muroja onksitä essuu laitaks mä sokruu eiks oo
maitoo hei muki misä byysat
saaha siitä fyffee onkstäl kakka
haistaksä misä mun sukat pitäskö ajaa skege mite fleda
onksul sitä rasvaa josain pitäs korjata nää pläägät
joskus pitäskö nää iha suutarille mä lähenny
hipsii katoks sä ton pojan lähetiksä sen seeveen onkse ny ookoo

vastaus:

pesussa narulla kopassa koneessa, ei ne hei itsestään sieltä

Betel

Te taivaitten kuningattaret
Maria, Marlene ja muut siniset siskot,
ymmärrän nyt veren värinän suun ruusun,
vesiväritetyn lumen
ja sähkön siniset seinät.
Niin kuin jumalansa synnyttänyt,
olen kuullut tyhjän huoneen.

Terraario III

Meidän kaikkien isillä lienee ollut ainakin Varaani vinyylikassissaan
ja lienee aika myöntää, että isämme olivat oikeassa,
ihmiset eivät pidä kotieläimiä vaan eläimet palvelijoita.
Ihminen on niiden mielestä lämmin ja mukava kiipeilyteline.
Jos taas puhutaan isosta ja ryppyisesta liskosta,
niin ensimmäinen mieleen tuleva on jonkin sortin siivekäs,
krokotiili, arkkiatri tai enkeli.
Flora sai viisi poikasta ilman, että se olisi ikinä paritellut.
Yleensä ne sihisevät ja läähättävät kovasti,
mutta tässä kuvassa se on yllättävän kesy,
siinä se on: pumpattava komodon varaani.
Se otti apinan kiinni ja veti elävältä poskeen,
hiukan tuli huutoa apinalta siellä suussa.
Ruokavalioon kuuluvat myös turistit.
Kanipoika haukottelee käärmenäyttelyssä
tuijottaa apaattisesti lasin takana lököttävää,
toinen toistaan, vaanimatta vaatimatta.
Vangittu kauhukalkkaro ja tylsistynyt aktivisti.
Help me, mun kihokki ei syö!
Miten maan päällinen vesiherne saalistaa?
Välillä harmittaa, kun terraarion ohi kulkiessaan sanovat yök,
nainen on naiselle varaani ja miehelle vampyyri,
ainoa luontainen vihollinen on lajitoveri.
Oikeasti ainoa pelottava asia on pelko itse
ja sen nimi on Bangkokin liikenne.
Päiväkotien työvoimapulaan siitä ei ole mitään apua.
Vaikka hän on sadan lapsen mummi.
Tarkoituksena on saada ihmisiä mukaan eläinsuojelutyöhön.
Helpointa on pitää niitä isossa terraariossa,
liukuovet helpottavat päivittäistä hoitoa,
itse olen kasvattanut lihiksiä niin hillopurkeissa,
muovipusseissa kuin tiimarin tarvikelaatikoissakin.
Juoksupyörästä kannattaa rakentaa spiraalimainen,
että se liikkuu myös ajassa,
jos käyttää mummoja pitää olla varovainen
ettei niistä kehity kielikukkasia.
Eivät ne täällä missään sirkuksessa ole,
ei teidänkään ikkunaanne tule kukaan koputtelemaan.
Ja toi on ärsyttävä stereotypia,
että eläinoikeustyypit itkeskelisivät eläinten perään,
en itse edes kauheasti pidä eläimistä.
Hyvä jumala, niitähän on täällä joka paikassa,
mutta terraarion voi myös täyttää vedellä.
Kun en itse kauheasti pidä ihmisistä.
Onneksi saunasta huokuva höyrykylpy
miellyttää useimpia lihansyöjäkasveja,
kaasukammioittenkin ovella luki Brausebad.
Itse lukisin näiden tekstien joukkoon myös Lajien synnyn,
hei, tuhatkertaistunut sukupuuttonopeus.
Mut kun mä kysyin, ne vaan hoki takas että lohikäärme lohikäärme.

Terraario II

olen osannut pitää
vaikka varaani saalistaa
lihansyöjäsisko

Terraario I

Jos en pidä varaani, hän on varaani.

. . .
Kiitos takavuosien mäkikotkalle: "Pidä varas hän on varas."

Kuuntelen

Sano näetkö sataa. Minä en sitä keksinyt. Näin sen ja metaania virtaavat joet. Sen jälkeen kuuntelin kasetilta. Pojalla oli kitara, toisella rummut ja tytöllä kieli. Sello oli kanissa jo silloin, vaikka sen oli valinnut iso viulu kaksisataa, sellainen metallimies. Se oli mies. Ihan viulu, mutta opettaja. Minä olin vaan ja tavoittelemanne henkilö puhui toista puhelua. Katkoin kauloja ja lauloin, vanhempi maksoi viulut. Ehkä kaksi. Miten niitä laskee, vanhempia. Lukuihin eksyy. Miten niihin pitäisi, lauseisiin. Suhteutua ja sanoa, mitä tykkää, miten ja miksi. Entä jos on kuumetta, niinkuin nollavuotiaasta tähän. Niin mitä huomenna. Alijäätynyttä vettä luurissa. Entä se mikä on naisille sallittua. Naivismi. Nämä sanat. Kyynelet naurussanne itävät huomista omenaa, se pitää lääkärin loitolla. Se on pilveä, mikä tipahtaa, kun on raskasta. Titanissa se tippuu niin paljon hitaammin, että korva erottelee pisarat. Mutta se kahdeskymmenes kieli, se oli karhea ja hyvä. Nähdä. Sen menetin ja talojakin oli monta. Tipahdin takaisin ylös, ylhäällä tuulee jää. Miehellä oli sormet ja muuta. Näki sen sataa. En minä sitä keksinyt. Se söi. Öi. Sin. Cos. Tan. Yö-Singer soi kaarella.

Kauppa-autossa saan valita muovisen nuken,
vanhempana itken tippuvin silmin, että ikänsä kaiken.
Minulla on polvisukat ja elefanttisandaalit,
seinän vierustalla upotettu punatiili, leppäkerttuja.
Jos tulee hätä polkee ukki mopolla kirkolle,
tai voin harventaa porkkanoita rivistä suuhun,
huuhtoa mullat sadevesitynnyrissä,
imeskellä ruohosipulilla olon sisään.
Minulla on aurinko, pihakeinu ja verstas, jonne ei saa mennä.
Mummi virkkaa hetkessä vähästään kaiken ja nukelle nutun.
Kruununi painaa,
voikukan karvas maito.

Pistäisit edes tikkusi ristiin.