keskiviikkona, syyskuuta 29, 2010

Turku!


Lähden perjantaina hyvässä seurassa messuamaan. Pstpst jokin hyönteinen ikkunalasissa esittelee menovinkkeliään. Ja toinenkin nostokurki suolla: Turulla on nyt mainio tilaisuus hankkia mainioita poEsia-uutuuksia ilman postikuluja.

sunnuntaina, syyskuuta 26, 2010


"Iloisia toimisto-muutoksia ja tervetuloa jäseneksi!"

perjantaina, syyskuuta 24, 2010


Mervi Kantokorpi kirjoittaa Naispatsaista Hesarissa.

keskiviikkona, syyskuuta 22, 2010

Naispatsaita


on ilmestynyt.

Epikriisejä kuultavissa

pe 1.10. Karkkipäivä-runoklubilla Turussa. Jazz-klubi Monk, klo 20. (Järjestää runoyhdistys Nihil Interit)

to 14.10. Karkkipäivä-runoklubilla Helsingissä. Ravintola Blackbird, Itäkeskus,
klo 19. (Järjestää runoyhdistys Nihil Interit)

pe 29.10 Helsingin kirjamessuilla: Runon kieli ja mieli, Kullervo-sali klo 16:30. (Järjestää Nuoren Voiman Liitto ja Elävien Runoilijoiden klubi)

la 13.11 Varsinais-Suomen runoviikoilla Turussa (Runoviikkojen 2010 ohjelma ilmestynee piakkoin tänne.)

Törms.

sunnuntaina, syyskuuta 12, 2010


Kaipaus, nahistuneet tomaatit,

mutta kuolleina me emme syntyneet.

Rinnan kaari piirtää mustaa sifonkia,
katkottujen hämähäkkien jalat jatkavat metsästystä,
tahtoisit pukea tämän mallinuken kuolleisiin lehtiin,
mutta et suo nukelle sitä onnea.
                                    Sokerintahmaiset kyyneleet vai jokin toinen erite,

                       joka paikkaan kasvosi virtaan

takertuva laiva peilissä kuolemaa tekevä ampiainen
kiertää, suriseva suru
                                                                mitä loppuminen tarkoittaa.
Mitä tarkoittavat punaiset marjat keltaisessa pihlajassa,
         mitä rusinoiksi kutistuvat rintasi.

Et usko veren virtaavan ellet näe sitä       eltaantunutta vihreää       haavat
vapisevat metsässä, jokin orava
joka leikkiessään unohtaa kerätä talvivaraston.
Pian päivät kylmenevät yöksi ja sänkysi silmien

                                    väriset lakanat

kuvittavat tyhjyyden kiinni ihoon,
                                    suru jättää omenat puihin,

mutta me emme syntyneet.